Lauantai aamuna meidän takapihaa hallitsi vielä iso vanha kaunis koivu, koivuvanhus oli menettänyt jo elinvoimansa joten teimme sille viimeisen palveluksen. Kaitsu vanhana tolppa-apinana kiipesi koivuun ja teki vaikeimman työn, pari risuapulaista puuhaili maantasalla.

Ilta-auringon laskiessa oli työ pääasiassa tehty, kanto jää siihen vielä vähäksi aikaa kummittelemaan, risut häipyivät ja osasta puuta tehdään klapeja joten muistelkaamme vanhaa koivua lämmollä saunan löylyissä.

Tänään jatkettiin risuteemalla ja putsattiin vähän tienreunuksia, kuvat ennen ja jälkeen..

Vahtikoirat portilla. Talvi on pitänyt tiukasti otteessaan koko maaliskuun kovien pakkasten ja tuulien myötä ja tuvan lämmittäminen alkaa maistua jo ihan puulta mutta eiköhän se kevät sieltä kumminkin tule jokavuotiseen tapaansa. Aurinko on jo sentään sulattanut pari paikkaa niin että maa näkyy, joten toivoa on ?

Tässä linkki meidän viime sunnuntaiseen agirataan, ei me kyllä mitään agitykkejä oltu, varsinaisia lyllertäjiä, Pihkasta löytyy oikeesti isompikin vaihde mutta mä en osaa sitä kisoissa viedä ja tuoda esille :( Jos jotain positiivista yrittäis löytää niin suht tiukat käännökset Pihkiksellä kokoisekseen on :) Kiitos Kaisa kuvaamisesta !

Risuista ruusuihin, laitoin kasvateilleni terveyskyselyn menemään ja lähes kaikki ovat vastanneet
ruusuja ja iso kiitos teille :)

Alkuvuosi on ollut melko tylsää kun ei olla käyty ohjatuissa treeneissä eikä paljoa muutakaan puuhailtu joten mielen piristykseksi ilmoitin Pihkan pariin agistarttiin. Kisat järjestettiin AK-6 yhdistyksen toimesta  Noormarkun hallilla. Tulosodotuksia ei paljoa ollut ja jäihän ne suoritukset sellaisiksi sunnuntaihyppelyiksi :) Vauhti oli kadoksissa, edettiin kuitenkin sujuvasti rataa ja kontaktiesteetkin otettiin ok joskin niissä sitä normaalia suoritushitautta.

Ekalla radalla suoriuduttiin kuttumaisesta alusta jossa useat teki hyllyjä, sitten kämmättiin ihan helpossa paikassa eli hypyllä jossa Pihka jäi hieman selän taakse ja teki kiellon kun mun vauhti tyssäs täysin. Siihen vielä toinen kielto kun huidoin jonnekin ja vielä samainen hyppy sitten väärinpäin -> hyl. Toisella radalla mun mielestä pikkasen hitaampi eteneminen, kepeillä meni sisään mutta ei sitten taipunutkaan jatkoon. Vitonen keppien korjauksesta ja maaliin yliajalla 6,09.  (tuloslinkki)  Hyvät fiilikset silti jäi, radat olivat mukavat suorittaa ja ihanneaikaan päästäkseen etenemät olivat kohtuulliset (tuomarina Marjo Heino ja harjoittelijana Reetta Mäkelä) Lisäksi koiramäärät olivat mukavat, maksikolmosia vain 15 kipaletta ;) Mutta nyt mä lupaan että startataan seuraavaksi vasta joskus kesällä kun ollaan vähän treenattukin !

Mitäs muuta, viime viikonloppuna (10.3)  Aku ja Miko kävivät hiihtämässä toistaiseksi viimeistä kertaa, Akun etujalka on oireillut joten parivaljakko joutuu luopumaan nyt näistä raskaimmista  harrastuksistaan. Harmittaa tosi paljon poikien puolesta. No hienosti sujui hiihtelyt kun pokkasivat taas Pohjois-Hämeen piirinmestaruuden miesten B-naruluokassa, suuret onnittelut ! Sitten vain lumien sulattua jälkimetsään eikä niitä vepe-valioitakaan montaa hoffeissa ole ;)

Ja muuta. Meillä ei koirat onneksi usein tappele, tilanteet joissa voisi jotain tapahtua ovat hyvin ennakoitavissa ja estettävissä. No viime keskiviikkona lenkillä Elsa ja Pihka osuivat samalle hirvensorkalle. Tätä on kyllä tapahtunut muulloinkin, ne viimesyksyiset hirvien ja peurojen perkuujätteet jotka joku jätti kuoppaamatta ja peittelemättä, ovat nyt pitkin poikin metsää kun linnut ja muut elikot ovat niitä levitelleet..

Niin siis takaisin asiaan, ennenkin ovat siis osuneet samoille aarteille ja yleensä Pihka puhisee ja vartioi niitä, Elsalle tärkeämpää on puukepit joiden kanssa leikkiä ja Elsa on väistänyt tilanteita. Nytpä pongahti Elsan häntä pystyyn enkä kerinnyt mitään tekemään kun neitoset olivat kunnolla toistensa kimpussa, eipä ole ennen Elsa ja Pihka ottaneet yhteen. Saatiin Kaitsun kanssa koirat eroteltua, molemmat ontuivat etujalkaansa ja Elsan kuonossa oli pari kunnon reikää. Jaloista ei löytynyt reikiä ja ontuminen meni ohi päivän levolla, huh. Pientä jäykistelyä on vielä välillä huomattavissa.. toivottavasti vain väliaikaisesti.

Lauantaina järjestettiin Eurassa ryhmänäyttely johon Helmut (Gideon ) oli ilmoitettu. Tuomarina venäläinen Natalie Sedykh. Esitin Helmutin kehässä, tai ainakin yritin esittää.. hieman oli meidän välinen kontakti kadoksissa, selvittiin ilman jojoilua, tällä kertaa oli hirveä neliveto päällä ;) Tuloksena Helmutille avoimesta luokasta EH, alla lyhykäinen arvostelu:

Good temperament, compact, long nice head. Chest is not deep. Elbows are out. Bite normal & complete.

Elsa täyttää tänään 11 vuotta, monta elettyä tapahtumarikasta vuotta takana, toivotaan vielä paria eteen :)

Vointi on hyvä, patin leikkauksesta on toivuttu täysin. Elsan kuulo on pienen ajan sisällä huonontunut, käsimerkit on otettu käyttöön, alla videonpätkää Elsan yhdestä lempipuuhasta, kepin heitosta..

Lomaviikko meneillään, jotain kivaa pitää tehdä joten varasin tunnin omatoimiajan Teron agihallille. Kutsuin hauskanpitoon myös Riitan ja Helmutin (K Gideon). Ohjasin itse Helmut-herraa, yhden käden sormilla saa laskea minun ja Helmutin yhteiset "treenit", siihen suhteutettuna hyppelyt meni oikein mukavasti :) Helmut on kyllä melko energinen koiruus ja virtaa riittää toistoihin. Pihkakin oli ylen tyytyväinen kun pääsi tekemään jotain pitkästä aikaa. Tosin Pihkiksen vauhti oli vähän kohmeessa, mutta sujuihan sekin ohjaajan väsyneestä sähläilystä huolimatta ihan ok. Ratapohja/esteet olivat hallilla valmiina eikä niitä saanut muutella joten yritin niihin sitten keksiä jotain kuvioita. Hauskaa oli ja hiki tuli lomalaiselle joka on vain löhöillyt sohvalla ja nauttinut hyvästä ruuasta ja juomasta... Alla oleva pätkä sensuroimaton, melkein rikottiin yksi hallin katossa ollut valaisin ;)