Sunnuntaina oli tutustumispäivä. Pääsin tutustumaan Lempäälän Best-in areenaan jossa en jostain kumman syystä ole ennen käynyt, pääsin tutustumaan myös minulle uuteen koiraurheilulajiin eli koirahiihtoon ihan konkreettisesti. Ja erityisen mukavaa oli tutustua Lauran Pertti-hoffiin agitreenien ja hiihdon lomassa.

Akun omistaja Miko isännöi päivää. Iltapäivällä meille oli varattu puolentoista tunnin treenivuoro agihallilla. Koiria oli neljä, Laura tutustui ensimmäistä kertaa agilityyn koiriensa Pertin ja Paulan kanssa, käytiin läpi eri esteitä ja pääsivät suorittamaan radanpätkääkin sujuvasti. Aku sekä Pihka treenasivat myös rataa, Pihka pitää yllä tosi hyvää vauhtia kun wubba on esillä, kepitkin nopeasti ja sujuvasti. Jotenkin se vauhti vain hyytyy heti kun wubba häviää.

Agitreenien jälkeen päästiin valmiiseen ruokapöytään, kiitos Katille. Ruuansulattelun ja koirakeskustelujen jälkeen suunnattiin Peltolammin hiihtoladulle. Mitens mä nyt arvioisin, olen ollut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana suksien päällä varmaan kaksi kertaa, joskus kuus vuotta sitten ja viime viikolla hain äiteen sukset lainaan ja koitin sivakoida niiden kanssa tuossa tiellä. No koirahiihdossa olisi tietysti toivottavaa että ohjaaja osaisi luisteluhiihdon perustekniikan ja olisi edes jonkinmoinen kunto. Mulla ei täyty kumpikaan noista.

Matkaan lähdin kuitenkin urheasti, käytiin lämmittelemässä ensin ilman koiria hiihtolenkki joka oli noin 2,4 km pitkä. Laura ja Miko yritti mulle opettaa hiihtotekniikkaa, jotenkin vain mun kehonhallinta suksien päällä oli aivan naurettavan surkeaa, lenkin silti pääsin suksimaan enkä kaatunut kuin kolme kertaa, ja siellä oli nousuja ja laskujakin :)

Sitten koirat mukaan toimintaan, mä en suostunut lähtemään koko kierrokselle joten otettiin Pihkan kanssa kolme noin sadan metrin pätkää, Miko oli avustamassa edellä koiran kanssa. Ja kyllähän se Pihkakin loppupätkillä veti naru tiukalla, hieno tunne ! Sain kokeilla myös Pertin kanssa pari sadan metrin pätkää, mallikaasti veti, viimeisellä suoralla onnistuin jopa taas kaatumaan. Jos noissa hiihtokisoissa olisi jotain puolen kilsan sprinttikisoja voisin jopa alkaa treenaamaan. Mutta tämä laji jos joku on oikeasti koiraurheilua. Kiitos mukanaolleille, oli mukava tutustua kaikkiin ja kaikkeen, hauskaa oli :)

Perinteinen Lempin synttärilenkki tehtiin mukavassa talvikelissä, koirat viihtyivät ja saivat kakkuakin :)

Ja loppuun vielä kuva Pihkasta ja pokaalista.
Pihka valittiin HPSH:n vuoden 2012 parhaaksi agility maxi-koiraksi, jee :)

Lempi (Monzahova Dolly) täyttää tänään 5 vuotta, Lempin emäntä oli tehnyt synttärisankarille komian kakun. Onnea Lempille ja muille Monzahova D-pennuille lähettää Siiri-äitee :)

Tai ainakin huomattava. Ei se Elsan patti sitten suostunut kuivumaan ja menemään kiinni joten päädyttiin loppujen lopulta leikkaukseen koska patti haittasi jokapäiväistä arkea. Hyvin onneksi meni mummelin leikkaus. Haavasta tuli melko suuri, lainaus potilaskertomuksesta "tuumori oli hyvin verisuonitettu ja se poistettiin erittäin laajoin marginaalein". Patologille ei lähetetty näytettä. Tässä vaiheessa koiran elämänkaarta ja edellisen mönkään menneen patologin diagnoosin tähden jätettiin se tekemättä.

Elsahan ei sitä perinteistä lampunvarjostinkauluria suostu pitämään, yritin taas kerran, mutta ei. Tänään Elsa oli päivähoidossa mummolassa, töiden jälkiin lähdettiin eläincenter Jadeen ostoksille kokeilemaan puhallettavaa versiota kaulurista. Sopiva koko löydettiin ja kotiin. Olin muuten menossa porin Mustiin ja Mirriin, onneksi muistin Jaden olemassaolon, päästiin melkein puolet halvemmalla ja pienemmällä ajomatkalla. No viis minuuttia antoi Elsa härpäkkeen olla kaulassaan ja sitten teki houdinit. Laitoin vielä pikkasen kireämmälle mutta taas sai sen kaulastaan pois. Blääh.

Kokeilin kauluria myös Jallalle ja Pihkalle, kyllä se niille kelpas ja hyvin pysyi. Ei auta kuin viedä Elsa jälleen huomenna päivähoitoon, onneksi on sellainen mahdollisuus, kiitos vain mummolaan. Pihka saa nyt harjoitella kaulurin pitoa, saa sitä sitten joskus pitää. Pihkan sterilointi kylläkin lykkääntyy ainakin kesään. Elsalla ja mun berlingolla on nimittäin joku yhteistyösopimus mun tilien täydellisestä tyhjentämisestä, molemmat menee rikki aina samaan aikaan, eikä eläinlääkäreiden ja autokorjaamoiden laskut ole kovin kevyitä..

Siiri jatkaa työrupeamaa siskoni luona ja tuntuu viihtyvän siellä hyvin, kissa kuulemma vain ahdistelee pientä koiraparkaa :) Siirin kuulumisia voi käydä lukemassa Inkan blogista.

Ja heti perään lisää iloisia agilityuutisia !
Eilen Aku ja Miko kisasivat Lempäälässä parin startin verran, ensimmäiseltä radalta vitonen ja toiselta radalta nolla. Viimeiseen asti oli jännitystä riittääkö neljäs sija siihen viimeiseen, kolmanteen luvaan ja sertiin. Etenemä Akulla oli yli 4 m/s hyvä vauhti. Ja kun koirakkoja kisassa oli 22 kipaletta niin irtosihan se serti ja näin ollen parivaljakko kisaa seuraavaksi kolmosluokassa.

Iiisot onnittelut :D

Saanko esitellä, Pihka, vuoden 2012 agilitybriard kisan voittaja !

Tammikuu on jo vaihtunut helmikuulle, Helkan synttäreitä vietettiin 30.1. jolloin tuli ajokille 3 vuotta täyteen. Tänään lähdin metsälle mukaan, jänösiä ei saatu liikkeelle, vaan oli muuten niin hieno talviaamu jottei paljoa haitannut :)

Siiri kävi viikonloppuna yökylässä mutta lähti taas siskon luo työviikkoa viettämään. Kahden viikon perusteella voidaan todeta että Siirin läsnäolo on auttanut huomattavasti Inkan eroahdistukseen, vain yhtenä työpäivänä oli Inka tuhonnut eteistä, mutta sen jälkeen on ovenpielet ja muukin talo pysynyt koskemattomana. Katsotaan miten pitkä komennus Siirillä on edessään, hyvin tuntuu viihtyvän :)

Pihkiksen juoksu oli ja meni, nyt ei ole oikein muita suunnitelmia kuin odotellaan huhtikuulle plikan sterilointia ja sitten toukokuussa päästään paimentamaan ja aloitellaan taas agitreenit. Olen päätynyt siihen että sterilointi tehtäisiin tähystämällä, vielä pitäisi päättää missä. Ja täytyy vielä säästää hieman enemmän rahaa...